7. maaliskuuta 2011

Stressilelu

Kunpa olisi loputtomasti aikaa askarrella ja väkerrellä kaikkea mitä ikinä tahtoisikaan askarrella ja väkerrellä.

Valitettavasti todellisuus on toinen, ja suurin osa 22-vuotiaan opiskelijan ajasta pitäisikin uhrata koulukirjoille. Kevään ahdistava tenttisuma hönkii niskaan vähän liiankin innokkaasti, ja sitten on vielä se paljon puhuttu real lifekin mitä pitäisi myös elää. Koska molemmat edellä mainituista verottavat melko paljon henkistä kanttia tällä hetkellä, pitää luonnollisesti saada jotain ihan muuta ajateltavaa välillä!

Improvisoin sitten toissailtana ja eilen pienenä stressinpoisto-operaationa virkatun pannan. Kas näin: virkkasin pääni ympäri menevän pätkän ketjusilmukoita, liitin ne ympyräksi ja tein siihen päälle muistaakseni kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita. Sen jälkeen virkkasin kukkasen samalla ohjeella kuin aiemmin mainitun kalenterikukkasenkin, ompelin kukan pantaan kiinni peittämään ruman liitos-/sauma-/minkäliekohdan ja kas vain, kukkapanta oli valmis ja stressikin poissa hetken!

Lanka oli Novita Woolin jämä ja virkkuukoukku 3,5-millinen. Muistaakseni. Oon vähän niitä "no vähän sinne päin nii hyvä tulee" -tyyppejä.

Ei kommentteja: