6. helmikuuta 2012

"Tänään mä ompelen. Ompelu rauhoittaa mua."

Lausuin nuo sanat kölliessäni viikko sitten parhaan ystäväni luona hieman haperossa olotilassa viikonlopun rientojen jäljiltä. Ompelu tosiaan rauhoittaa minua ja saa ylivilkkaan mieleni hiljaiseksi: olen huomannut sen olevan rentoutumistavoista parhaimpia.

Mitään Chaneliin verrattavia muotiluomuksia en viime maanantain vapisevin käsin saanut aikaan, mutta ihan kivat sohvatyynyt kyllä taiteilin kasaan. Kangas on tuttuun tapaan Ikeasta.




Harmaat ruusupäälliset ompelin vanhojen pinkkien sohvatyynyjen päälle, niissä pinkeissä kun ei ole irrotettavia päällisiä, jotka voisi vaihtaa. Ja niissä pinkeissä kun on suklaatahroja, jotka eivät pesussa lähteneet... Syyttävä joskin varsin rakastava katse kohdistuu entiseen kanssa-asujaan eli ex-kämppikseen eli bestikseen.

Tällainen välipala tällä kertaa, kuulemisiin!