28. maaliskuuta 2011

Nobody likes you when you're twenty-threeeee

Hui että. Huomenna on syntymäpäiväni, täytän 23 vuotta.

Viikonloppu hävisi ilmeisesti samaan paikkaan kuin viime vuodetkin: elettyjen päivien arkistoon, huomaamatta ja hemmetin nopeesti. Ehdin minä viikonloppuna kuitenkin vähän toteuttaa itseäni ja levotonta näpertäjäsieluani.

Kotikotona oli yksi housupari odottanut iät ja ajat kaapin pohjalla sitä päivää kun joku ahkera vipeltäjä lyhentäisi niistä shortsit. Taisin ostaa ne varmaan jo viime kesänä joltain kirppisreissulta. Viime viikonloppuna kuitenkin koitti vihdoin se hartaasti odottamani päivä (kyllä, näin suurieleistä minun eloni on) kun äidin kenkkuileva saumuri saatiin huoltoreissulta kotiin. Wuu!

Minä, vaikka en suuri hifistelijä olekaan, en nimittäin suostu kajoamaan purkautuviin materiaaleihin pelkkä ompelukone aseenani.


Vaikka meikäläisen mielestä on ihan hemmetin tyhmää venkoilla kuvissa, jotka kameran itselaukaisin ottaa, saa housuista kuitenkin vähän paremman kuvan päällä kuin nyt esim. vaikka mytyssä lattialla. Että pieni pönötyskuva sitten, olkaatten hyvät.

Eli lahkeet saksilla poikki, reunojen huolittelu saumurin kanssa, puolentoista sentin päärme nurjalle puolelle ja ompelukoneen kanssa lahkeen ympäri että pysyvät päärmeet kiinni. Kivat pöksyt tuli, tykkään noista housuissa alunperinkin olleista prässeistä ja siitä että meikäläinenkin näyttää välillä vähän skarpimmalta.

P.S. Arvatkaapa hei onko päässä soinut koko päivän Blink 182:n ikivihreä "What's my age again"... My friends say I should act my age, what's my age again?

Ei kommentteja: